Malmgårdin retki 26.5.2016

Kevätretkellä linnassa, kartanossa ja mäkituvissa

Päivä alkoi kuten hyvällä retkelle kuuluukin. Bussi tuli ajoissa ja hovikuljettajamme Isko Uusimäki toivotti meidät tervetulleiksi. Tasaisen taulukon vauhdilla saavuimme Brunbergin tehtaalle. Maistiaiset katosivat matkalaisten suihin ja ostoskoreihin kertyi suklaata, tryffeleitä, lakritsaa, suukkoja ja marmeladia.

Tihkusateen läpi lähestyimme Malmgårdin kartanon silmiin kantamattomia peltoaukeita ja linnamaista kartanon päärakennusta. Meitä vastassa oli talon vanhaisäntä, kreivi Johan Creutz. Malmgårdin linna on uusrenesanssirakennus ja se on rakennettu 1800-luvun alussa. Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Linnassa on 52 huonetta ja me pääsimme vierailemaan vain murto-osassa niitä. Hienot kattomaalaukset, tyylikkään huonekalut ja upeat maalaukset, satoja vuosia vanhat kirjat, täytetyt eläimet johdattivat meidät aikakauteen ja oloihin, joista voimme vain kuvitella. Huikaiseva kokemus!

Ostoksille piti päästä: kasseihin pakattiin hunajaa, spelttileipiä- ja näkkäriä, mausteita, hilloja, monenlaisia jauhoja ja öljypulloja. Olutpanimon tuotteita emme ennättäneet maistella.

Sannäsin kartano tuntui nykyaikaiselta, vaikka oma historiansa on silläkin. Maukkaan ja runsaan lounaan jälkeen, lähdimme tutustumaan Postimäkeen Porvoon Ilolassa. Toiminnanjohtaja Marit Björkbacka kertoi, että vanhimmat alueen mäkitupalaisten mökit ovat peräisin 1700-luvulta. Alueen asukkaat elättivät satoja vuosia itsensä käsitöillä.

Mökeissä asui ja teki töitä suutari, seppä, vaatturi ja olkitöiden tekijät. 1960-luvulta lähtien Postimäellä on ollut kesäteatteria, musiikkiesityksiä, kesäkahvila, käsityöviikkoja ja ulkoilmaleffaesityksiä.

Kaikki sujui hyvin niin kuin retkillämme on tapana. Kiitos Marke Kaskimies, Hillevi Löytöläinen, Kartanomatkojen Marjut Jokinen ja Lehtimäen liikenteen Isko Uusimäki.

Teksti ja kuvat: Leena-Maija Tuominen