Historiaa 2010
Leenä-Maija Tuomisen laatimaa jatkoa Pitäjänmäen Eläkkeensaajien historiikkiin, nyt vuorossa vuosi 2010
Siirryttiin Pitäjänmäen kirkolle
Syksyllä 2010 alkoi Pitäjänmäen Eläkkeensaajien toiminnassa uusi aikakausi. Vuoden 1979 tammikuusta lähtien yhdistyksen väki oli kokoontunut Konalan kirkolla. Silloin kokouksiaan Pitäjänmäen työväentalolla pitänyt yhdistyksen väki pohti mistä saataisiin uusi kokoontumispaikka. Työväentalolla oli liian kylmä ja piti löytää uusi kokoontumispaikka. Kirkkoherra Kaleva Salorannalta oli saatu lupa kokousten pitämiseen Konalan kirkolla.
Alun perin oli tarkoitus olla Konalan kirkolla vain tilapäisesti. Mutta siitä tulikin yhdistyksen kotipaikka. Yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut viime vuosina jatkuvasti ja Konalan kirkolla alkoi olla ahdasta. Pääsuntio Risto Holappa ehdotti siirtoa Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalille. Asiasta äänestettiin ja valtaosa jäsenistä kannatti muuttamista isompiin tiloihin. Kirkkoherra Martti Pitkänen hyväksyi muuton. Yhdistys sai väljemmät tilat, nykyaikaisen keittiön, kaappitilaa ja mahdollisuuden käyttää kirkon nykyaikaista av-tekniikkaa.
Syksyn 2010 ensimmäisestä jäsentapaamisesta kerrottiin Tanotorvessa 6.10.1010.
Iloinen puheensorina kantautui syyskuisena tiistaipäivänä Pitäjänmäen kirkon ala-aulaan asti. Toisen kerroksen seurakuntasalissa on alkamassa Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsentapaaminen. Paikka on vaihtunut Konalan kirkolta suurelle kirkolle – on tilaa ja avaruutta suuremmallekin joukolla.
Yhdistyksen toiminta on viime vuosina monipuolistunut. Retkien, teatterin ja matkojen lisäksi on tarjolla askartelukerho, muistikerho, senioritansseja, jumppaa, vesivoimistelu. kuntosaliharjoittelua ja lukupiiri. Jäsenmäärä on moninkertaistunut siitä lähtien kun toimintaa on tullut lisää.
Jäsentapaamisessa oli vieraana sukututkimuksen opettaja Teuvo Ikonen, entinen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja. Ikonen kerto miten vanhojen ihmisten asema on Suomessa muuttunut. Puheensa lopussa hän totesi, että hyvän ikääntymisen edellytyksiä ovat kohtuullinen toimeentuloa ja terveys, sovelias asunto, ystäviä ja tuttavia, vähintään yksi harrastus sekä yksilöllisesti omaksuttu elämänkatsomus.
Jäsenmäärä kasvussa edelleen
Vuoden 2010 lopussa yhdistyksessä oli 178 jäsentä. Jäsenten keski-ikä oli 75 vuotta. Vuoden mittaan uusi jäseniä liittyi 28 henkilöä. Yhdistys oli mukana Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n jäsenhankintakampanjassa, jonka tiimoilta saatiin käyttöön uusia jäseniä houkuttelevaa aineistoa.
Pitäjänmäen Eläkkeensaajat oli yksi jäsenmäärältään suurimmista Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piirin yhdistyksistä ja yksi vireimmin toimivista. Toiminnan takeena olivat innostuneet jäsenet ja toimintaan sitoutuneet johtokunnan jäsenet, kerhojen vetäjät ja emännät.
Toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtaja oli Leena-Maija Tuominen, varapuheenjohtaja Tuovi Puhakka, sihteeri Oili Ketola, rahastonhoitaja Hillevi Löytöläinen, johtokunnan varsinainen jäsen Sylvi Vajavaara sekä varajäseniä Pirkko Vilja (ohjelmavastaava) ja Lisa Tuuhea.(opintosihteeri). Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Emäntinä toimivat Irja Mäkelä (kevään), Raila Lamminen, Anne Lindgren-Berglund, Hilkka Patrikainen, Annikki Torniainen ja Raili Virolainen. Varsinaisia tilintarkastajia olivat Ritva Bergén ja Leila Koivula ja vara-tilintarkastajia Laura Ketola JA Tor Berglund.
Sosiaalipalveluista, kuolemasta ja hyvästä unesta
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 23.3.2010 Konalan kirkolla ja syyskokous oli 16.11.2010 Pitäjänmäen kirkolla.
Yhdistyksen jäsentapaamiset pidettiin joka toinen viikko tammi-toukokuussa sekä syys-joulukuussa. Vuoden 2010 kokouksissa oli keskimäärin 77 osanottajaa, syksyllä enemmän kuin keväällä, muutaman kerran osanottajia oli yli 100.
Jokaisessa jäsentapaamisessa oli alustaja. Keväällä näyttelijä Maija Karhi kertoi urastaan, sosiaalityöntekijä Tuula Malmi-Suominen ja sosiaaliohjaaja Tarja Tiainen lännen sosiaalipalveluista, sisätautien erikoislääkäri Ulla-Mari Korri antoi ohjeita siitä milloin pitää mennä lääkärin vastaanotolle, projektipäällikkö Marketta Eräsaaren johdolla analysoitiin Viimeinen valssi näytelmää, sosiaaliasiamies Lilli Autti puhui työstään, kirkkoherra Martti Pitkänen puhui kuolemasta ja rehtori Eva Launonen vuosistaan kansanopistojen palveluksessa, toiminnanjohtaja Ulla Koivuniemi kertoi kodin turvallisuudesta ja toimivuudesta, lähiöliikuttaja Elina Sorakunnas yllytti meitä liikkumaan.
Syksyllä toiminnanjohtaja Teuvo Ikonen esitelmöi vanhan väen elämästä Suomessa vuosisatojen saatossa, johtaja Riitta Kauppila kertoi eläkeväen hoitamisesta Saksassa, rehtori Markku Lepojärvi kuurojen koulutuksesta, kummityövastaava Elsa Korhonen Interpedian kummityöstä, osastonhoitaja Marja Mikola diabeteksesta ja Pirkko Koskiniemi hyvän unen salaisuudesta.
Edellisvuoden tapaan syksyllä jaettiin jäsenille kuntokortit, joihin 8 viikon ajan merkattiin päivän kuntoilu. Suosittuja lajeja ovat kävely, hyötyliikunta, pyöräily, jumppa, vesivoimistelu, tanssi. Lomakkeen palauttaneiden kesken arvottiin askelmittarit – voittajina Kirsti Joenpolvi ja Pekka Latovehmas.
.
Juhlittiin perinteisesti
Kevätjuhla (vieraana pastori Haka Kekäläinen) ja joulujuhla (vieraina Pitäjänmäen seurakunnan bändi, päiväkerhon lapset ja joulupukki) sekä merkkipäiväjuhlat keräsivät runsaasti osanottajia. Merkkipäiväjuhlissa oli kunniavieraina 26 yhdistyksen jäsentä, jotka vuonna 2010 täyttivät 70, 75, 80 tai 85 vuotta.
Retkeiltiin ja käytiin teatterissa
Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa käytiin katsomassa Foto Signe Brander näyttely.Helsinki kuvina 100 vuotta sitten. Näyttelyssä oli esillä 79 mestarivalokuvaajan eloisaa näkymää sadan vuoden takaisesta Helsingistä keskustan pääkaduilta laitakaupungin takapihoille.
Helsingin Kaupunginteatterissa nähtiin Viimeinen valssi, Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä sekä Eila, Rampe ja palvattu onni. Hämeenlinnan kaupunginteatterissa käytiin katsomassa Niskavuori – Loviisan tarina ja Heinolan kesäteatterissa Enkeleitä Broadwaylla.
Tuttuun tapaan myös retkeiltiin. Keväällä tehtiin retki Riihimäelle Lasimuseoon ja Taidemuseoon. Taidemuseossa oli juhlanäyttely, jossa oli esillä museon omia taideaarteita Tatjana ja Pentti Wähäjärven sekä Mirika ja Seppo Hilpon lahjoituskokoelmista.
Turun retkellä poikettiin alkajaisiksi Muurlan lasitehtaalle. Turussa vierailtiin Turun tuomiokirkossa, Turun linnassa, ajeltiin Förillä ja kierreltiin kaupungissa. Lounasta syötiin ravintola Koulussa.
Sastamalassa oltiin retkellä syyskuussa. Pääkohteina olivat Pyhän Olavin kirkko ja taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin ateljee.
Työväen Helsinki –kiertoajelulla tutustuttiin tutkija Tero Tuomiston opastuksella työväenliikkeen kannalta tärkeisiin paikkoihin. Kiertoajelulla selvisi mitä kaikkea tapahtui Helsingin työväentalolla 1918, missä työväenliikkeen yritykset toimivat vielä 1990-luvulla ja missä helsinkiläiset työläiset asuivat 1920-luvulla, missä oli tahtaita ja pajoja ja missä huviteltiin. Poikettiin myös Hakaniemen torilla ja Hakaniemen hallissa.
Viimsissä ja Saaren kartanon Joulumaassa
Jouluretkellä käytiin Mäntsälässä Saaren kartanon Joulumaassa, Saaren kartanon kasvihuoneet olivat muuttuneet joulun satumaaksi. Oli kirkko, jossa alttarin vieressä oli eläviä lampaita. Joulutorilta löytyi paljon ostettavaa. Joulupukin pajassa oli vilskettä ja joulupukki poroineenkin nähtiin. Joulukukat ja –kukka-asetelmat hivelivät silmiä. Joululounas syötiin Sälinkään kartanossa, missä esiintyivät Mäntsälän Musiikkiopiston oppilaat.
Keväällä pieni joukko jäseniä oli Tuula-Marja Viitaniemen ja Risto Majan johdolla linturetkellä Otaniemessä. Bongauksia kertyi runsaasti.
Syksyllä opeteltiin tulipalon alkusammuttamista Pitäjänmäen VPK:n palopäällikön Henrik Heleniuksen johdolla. Elokuussa 23 jäsentä teki kylpylämatkan Viimsin Spa –kylpylään Viroon. Normaalien hoitojen lisäksi käytiin tutustumassa Tallinnaan, Kumun taidemuseoon ja osallistuttiin kylpylän omille retkille. Hoitoja saatiin kaksi tai kolme päivässä.
Lääkärin määräämissä hoidoissa oli valinnanvaraa: parafiinihoito, osokeriitti, suolakammio, hierontakylpy, vedenalainen hieronta, hierontatuoli, klassinen hieronta, infrapunasauna, venytyshoito, fysikaalisia hoitoa, jumppaa ja vesijumppaa.
Maisa Horsma muisteli Viimsin kylpyläviikkoa syksymmällä mm. näin:
Lääkäreitä oli useita ja pintapuolisesti he meidät tutki
ja hoitosuunnitelman korttiimme huhki
Seuraavana päivänä alkoivat hoitojutut, useimmat olivat vanhat tutut.
Kylpylä oli siisti ja rauhallinen, pettynyt ei ollut kukaan.
Jäivät matkasta mukavat muistot,
linturikkaat merenrannat ja metsäpuistot.
Voi hyvällä mielellä lähteä kotiin, on valkaistu ja suolattu.
Hannelen kanssa Ilusalonkiin mentiin muutoksille,
siellä puhuttiin käsien, jalkojen ja pääpuolen puutoksille.
Kahvibaareissa päivittäin loikattiin ja siellä tuttuja moikattiin.
Kerhot
Muistikerho Muistinystyrät – vetäjinä Oili Ketola ja Maj-Len Remahl
Askartelukerho Touhuttaret - vetäjinä Hillevi Löytöläinen ja Galina Nygrén
Pitskun pirteät 75+ - ohjaajina Marjatta Hjelt, Maire Krohns, Hillevi Löytöläinen, Lisa Tuuhea ja Annikki Torniainen
Lukupiiri Lukutoukat - vetäjänä Leena-Maija Tuominen
Senioritanssikurssi - ohjaajana Elina Uotinen
Kuntosaliryhmät - kaksi ryhmää Reimarlan Fysioterapiassa, ohjaajana fysioterapeutti Matti Kauppinen
Vesijumpparyhmä on kokoontunut Palvelukeskus Kotikalliossa, ohjaajana Kotikallion Fysioterapiasta
TIEDOTTAMINEN
Sähköposti oli vuoden lopulla käytössä hieman useammalla kuin joka kolmannella jäsenellä. Jäsenille kerrottiin toiminnasta toimintakalenterissa, joka jaettiin jokaisen jäsenen kotiin alkuvuodesta ja syksyllä. Toimintakalenteri pidettiin ajan tasalla ja sitä jaettiin uudelleen muutaman kerran niin keväällä kuin syksylläkin. Jäsenkirje lähetettiin yhden kerran.
Yhdistyksen esite uusittiin vuoden mittaan kolme kertaa. Paikallislehdissä (Helsingin Uutiset, Tanotorvi ja Munkinseutu) ja Eläkkeensaaja -lehdessä oli juttuja yhdistyksestä. Yhdistyksen kotisivu oli EKL ry:n verkkosivulla, www.elakkeensaajat.fi. Yhdistys oli esittelemässä toimintaansa Pitäjänmäki-päivillä 12.9.2010. Toiminnasta kerrottiin ilmoitustauluilla ja Pitäjänmäen terveysasemalle vietiin Eläkkeensaaja –lehteä.
TALOUS
Yhdistys sai Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta toiminta-avustusta. Varoja saatiin jäsen- ja kahvimaksuilla, arpajaisilla sekä kevätmyyjäisillä. Myyjäiset ovat yhdistyksen talouden perusta. Askartelukerhon pääsiäiskoristeet, leivonnaiset ja monenlaiset kirpputorituotteet ovat myyntivaltteja.
Pitäjänmäen työväenyhdistys tuki lahjoituksellaan yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen jäsenmaksu oli 12 euroa. Tärkeä osa yhdistyksen tuloja oli askartelukerholaisten töiden myynnistä saadut tulot – ennen joulua ja kevätmyyjäisissä.
Yhdistys tuki edelleen Interpedian kautta Tsigge-isoäitiä ja hänen kolmea lastenlastaan Etiopiassa. Rahat kummimaksuihin koottiin vapaaehtoisilla maksuilla. Ylimääräisenä kerättiin rahaa perheen huonekaluhankintoihin.
LAITTA LINKKI MUMMIKUMMI-TOIMINTAAN
KOULUTUS
Oili Ketola, Tuovi Puhakka Lisa Tuuhea olivat mukana Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piirin toimihenkilöiden tapaamisessa keväällä ja Oili Ketola osallistui piirin järjestötoiminnan kurssille 4. – 6.10. Rajaniemessä. Galina Nygrén ja Eeva Salminen olivat mukana piirin askarteluohjaajien koulutuspäivillä. Lisa Tuuhea osallistui EKL:n vertaisveturikurssille 11.- 13.6.2010. Emännät Hilkka Patrikainen, Annikki Torniainen ja Raili Virolainen osallistuivat emäntien koulutuspäivään 4.11.2010.
YHTEISTYÖ
Yhdistyksen edustajina EKL:n Helsingin piirin syys- ja kevätkokouksissa olivat Hillevi Löytöläinen ja Leena-Maija Tuominen. Oili Ketola oli Helsingin piirin piiritoimikunnan varajäsen. LM Tuominen oli EKL;n valtuuston jäsen.
Yhdistys oli aktiivisesti mukana Pitäjänmäen-Konalan Ikäväki –ryhmän toiminnassa. Keväällä oli ohjelmassa kevättanssit Palvelukeskus Kotikalliossa. Kesällä yhdistys järjesti retken Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan sekä kaksi liikuntatapahtumaa. Vanhusten viikolla oli Pitäjänmäen kirkolla Parempaa ikää lännessä tapahtuma, jossa ruokailusta vastasivat yhdistyksen emännät.
