Sokkoretki 11.9.2025

Sokkoretkelle lähti Pitäjänmäeltä torstai-aamuna klo 8 bussillinen aamuvirkkuja jäsenia uteliaalla mielellä. Kokopäiväretkestä kirjoitti Leena-Maija Tuominen meille, jotka emme päässeet mukaan, seuraavan raportin:

"Sokkoretkellä linnassa ja enkeleitten seurassa

Kun viimeiset matkalaiset oli saatu bussin kyytiin, alkoi jännittäminen. Mihin suuntaan bussinkuljettaja ratin kääntää. Turun tielle. Tyytyväinen hyrinä kuuluu eri puolilta. Ei jännittäminen siihen loppunut. Sokkoretkellä on monta mahdollisuutta mihin puikahtaa Turun tieltä. Ei aikaakaan kun ajamme viittojen mukaan kohti Kustavia. Ihan niin pitkälle emme sentään matkanneet. Kun oppaamme Minna Saarinen oli tullut kyytiin, saimme kattavan katsauksen Turun seudun kunnista: Askainen, Aura, Lemu, Lieto, Masku, Nousiainen, Pöytyä, Raisio. Vaakunat vaihtuivat tien reunalle ja Minna piti meidät ajan tasalla missä mennään. Kuhankuonoon, seitsemän kunnan rajapyykille emme sentään ajaneet.

Kun olimme tulleet Askaisiin, moni meistä arvasi, että kohteemme on Louhisaari. Louhisaaren 1650-luvulla valmistunut päärakennus edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Päärakennuksessa tutustuimme 1600- ja 1800-lukujen interiööreihin sekä Flemingien ja Mannerheimien elämään. Erityisesti ihastelimme monien huoneiden kattomaalauksia. MarsalkkaMannerheim on syntynyt Louhisaaren sinisessä makuukamarissa. Hän muutti Louhisaaresta pois lapsena. Kartanoon kuuluu myös 1700-luvulta peräisin oleva hyöty- ja hedelmäpuutarha sekä englantilaistyylinen puisto huvimajoineen ja leikkimökkeineen.

Askaisissa poikkesimme Ritaripuistossa. Siellä on muistokivet jokaiselle 191 Mannerheim-ristin ritarille. Laatoissa on vain taistelijan sotilasarvo ja nimi. Oppaamme ihasteli miten Mannerheimin hengessä kaikki ovat laattoineen samanarvoisia.

Maukkaan lounaan söimme Maskussa Ravintola Kiisan-Pirtillä. Tilavan ravintolarakennuksen seiniä koristivat monenlaiset ryijyt ja seinävaatteet.

Pöytyältä löytyi matkamme toinen pääkohde. Kaitoonmäellä meidän ihasteltavana oli yli 50 metallista tai hevosenkengistä rakennettua taideteosta. Kaiken takana on ITE-taiteilija Kyösti Iitti. Iitti aloitti taideteosten tekemisen 1985. Aluksi raaka-aineena oli metalli, mutta kun sen hinta on nykyisin hyvin korkea, on uudeksi materiaaliksi löytyneet hevosenkengät. Iitti on kehittänyt aineen, mikä suojaa kenkiä ruostumasta.

Puistossa on enkeleitten lisäksi elämiä, ihmisiä, historian hahmoja ja henkilöitä. Iitti oli itse esittelemässä meille luomuksiaan. Ei riittänyt, että hän sanallisesti kertoi niistä. Useimpiin liittyi tekijän mukaan myös jokin laulu tai iskelmä ja niitä saimme myös kuunnella ja ihastella."

ITE-taiteilija Kyösti Iitin Enkelipuisto löytyy Pöytyältä Kaitoonmäeltä. Iitti on kaivanut ikioman metsälammen erämaahan ja sen rannalla on erikoinen metallisten veistosten puisto. Metsän reunassa kohoaa myös 1960-luvun arkkitehtuurin erikoisuus, Futuro-talo korkeilla jalaksilla kuin ufo.  Kyösti Iitin taiteilijaesittely löytyy Maaseudun Sivistysliiton nettisivulta https://msl.fi › itetaide › ite-taiteilijat. Kyösti Iitti pitää kohdetta avoinna matkailunähtävyytenä, mutta käynneistä on sovittava etukäteen. 

Valokuvat Leena-Maija Tuominen, Sirpa Aromaa ja Liisa Tuuhea.