Pitäjänmäen yhdistys perustettiin
Pitäjänmäen Eläkkeensaajien Yhdistys perustettiin 4.6.1967 Pitäjänmäen työväentalolla. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Emil Nieminen. Perustajajäseniä olivat mm. Signe Kinnunen, Sulo Valkonen ja yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Veera Kaijanmäki.
Kun Pitäjänmäen Eläkkeensaajien yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1967, oli Eläkkeensaajien Keskusliitossa 44 yhdistystä ja niissä 5 291 jäsentä. Pitäjänmäellä oli 9 041 asukasta ja heistä yli 65-vuotiaita 3,35 prosenttia. Kymmentä vuotta myöhemmin asukkaita oli 12 396 ja heistä yli 65-vuotiaita liki neljä prosenttia. Asukkaiden määrä on kasvanut tasaista tahtia ja samoin yli 65-vuotiaitten osuus kaikista asukkaita. Pitäjänmäen suuralueella: Konala, Pajamäki, Reimarla ja Pitäjänmäen teollisuusalue on heidän osuutensa hieman pienempi kuin koko kaupungissa.
Vuonna 1977 Pitäjänmäen Eläkkeensaajien yhdistykseen kuului neljä prosenttia kaupunginosan yli 65-vuotiaista asukkaista. Vuonna 2012 joka kymmenes yli 65-vuotias on mukana yhdistyksen toiminnassa.
Vuosi Asukkaita Yli 65-vuotiaita Prosenttia Koko kaupungissa
1967 | 9 041 | 473 | 3,8% | 9 % |
1977 | 13 166 | 972 | 8% | 13 % |
1987 | 13 151 | 1 229 | 9,3% | 14,4 % |
1997 | 11 870 | 1 491 | 12,5 % | 13 % |
2002 | 15 217 | 1 646 | 11 % | 13 % |
2007 | 14 895 | 1 855 | 12,5 % | 14 % |
2012 | 16 565 | 2 012 | 12 % | 15,3 % |
Retkiä ja lauluja
Yhdistyksen kokoukset aloitettiin ja lopetettiin yhteislaululla. Jäsenet lausuivat, esittivät sketsejä ja kertoivat hauskoja juttuja. Aika ajoin jumpattiinkin yhdessä.
Kokouksissa eri henkilöt kävivät kertomassa niin ajankohtaisista eläkepoliittisista kuin muistakin eläkeikäisiä kiinnostavista asioista. Tarjolla oli edullisen hintaisia teatterilippuja. Vapaalippuja oli jaossa Lain mukaan ja Raakkelin mies –elokuvien päivänäytöksiin.
Tammikuussa 1975 puheenjohtaja Lauri Ahlroth pohti kerhon kokoontumistilaisuudessa vanhusten asemaa: ”Menneenä aikana elettiin hyvin alkuperäisissä oloissa. Ei ollut vanhuksilla eikä orpolapsilla mitään turvaa. Huomioiden nykypäivien olosuhteita, olemme paljon parannuksia aikaan saaneet. Esim. eläkeläisten toimeentulo on jollain tavalla turvattu; sillä ennen ei ollut mitään vanhuuden turvaa. Näin siis on menty parempaan päin, mutta työtä pitäisi vieläkin tehdä asioiden hyväksi, sillä ei ole vieläkään kaikki kunnossa näitä eläkeasioita huomioidessa”.